Niin kun mää jo sanoin niin aika menee ihan siivillä. Ei oikein ehdi tehdä mitään, vähän töitä ja vähän sitä sun tätä, mutta kuitenkin vaan vähän. No, tässähän on "sairastettu" ja oltu vähän terveenäkin, mutta nyt alkaa kevät koittaa, aurinko paistaa ja mieli on korkealla. Kesänäytelmää pukkaa päälle ja se etenee loistavasti. Hieno porukka on saatu kasaan. Teattereitten yhteistyö sujuu ongelmitta joten syytä on olla tyytyväinen. Huomenna pidän puol päivää talvilomaa ja lähen kylpylään lillumaan miehen ja koiran kanssa. Koira on varmaankin onnellinen kun pääsee porealtaaseen.... no .... hei... witsi... witsi. Tai voinhan mä yrittää salakuljettaa sen sinne altaalle. Ei se kylläkään ole koskaan juur mitään perustanu vedestä joten taitaa jäädä unelmaksi. Mutta minä likka menen uimaan ellen satu delaamaan ennen sitä. Tässä odottelen seuraavaa asiakasta joten täytyy jättää kirjoitteleminen tähän, joskus taas laitan jotain kun yks kaveri aina kyselee että miks en ole kirjoittanu. Ja hänelle tiedoksi vaan että muistapas viime kesää. Kirjoittelin oikein ahkerasti ja mitä siitä seurasi. Itku ja hammasten kiristys, wittuilu joka jatkuu ja jatkuu ellen sitten piakkoin puutu asiaan oikein kovalla kädellä. Mutta mitäs menneistä - katse tulevaisuuteen - parempaan sellaiseen.